torstai 6. maaliskuuta 2014

Hyviä öitä

Meillä nukutaan näin: Aino ja Eino samassa huoneessa, Sulo ja Touko samassa huoneessa, äiskä ja iskä omassa huoneessa. Aamulla on luksusta herätä siihen, että ei ole tarvinnut nousta sängystä kertaakaan yön aikana. Nyt on menossa levollisempi kausi; tänä aamuna vieressä olivat vain Aino ja Sulo ja se on vähän se: muutama kuukausi sitten saatoimme olla aamulla kaikki kuusi samassa sängyssä. 

Itse en ole koskaan ollut perhepetiä vastaan, minusta on pääasia että kaikki saavat nukkua edes vähän. Tosin olen huomannut, että osa lapsista nukkuu ehdottomasti paremmin omassa sängyssä, siksi meilläkin on kokeiltu kaikenmaailman konsteja tavoitteena hieman rauhallisemmat yöt: Aino ja Eino keräävät nyt HopLoppi-pisteitä eli rasti ruutuun jos aamulla herää omasta sängystä. Einon ruudut taitavatkin olla jo täynnä, hän on puolivuotiaasta saakka nukkunut parhaiten omassa sängyssä. Ainon kanssa alan olla jo hieman epätoivoinen, sillä kaikista yrityksistä huolimatta hän herää jossain vaiheessa yötä ja kömpii meidän viereen. Ja ovelasti tietenkin isänsä kainaloon: iskällä on varmasti parhaimmat unenlahjat mihin olen törmännyt, hänellä harvoin on mitään käsitystä yöllisistä tapahtumista.

Touko nukkuu nyt hyvin koko yön lähestulkoon heräämättä. Kun pääsimme eroon yöimetyksestä (jota olisi varmasti kestänyt ties kuinka kauan, jos Touko olisi itse saanut päättää), on nukkuminen sujunut hyvin. Touko on ehdottomasti omassa sängyssä nukkuja, vaikka nukkui ensimmäisen puoli vuotta minun kyljessä kiinni. Sulokin muutti aikanaan omaan sänkyyn vain parin kuukauden ikäisenä kun yöllä nukuttiin heräämättä jopa yhdeksän tuntia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti