maanantai 7. huhtikuuta 2014

Pieni on suurta

Löysin viikonloppuna Facebookin kirpparilta tupla-rattaat, sinänsä kumma että meillä ei vielä ennen tätä päivää ole sellaisia ollut, mutta jokatapauksessa niitä tänään päästiin heti testaamaan. Aamupalan jälkeen lähdettiin reippailemaan koulun pihalle, isommat polkupyörillä ja pienemmät kököttivät rattaissa. Hyvin toimivat. Ei mennyt se kaksikymppinen hukkaan. Matka sujui muutenkin paljon sutjakammin kuin viimeksi, liki kolme kilometriä taittui vajaassa puolessa tunnissa. Minulle tuli varmaan eniten hiki (hurraa!) kun piti juosta pyöräilijöiden perässä. Välillä ihmeteltiin maisemia ja mietittiin, miten pellot kynnettiin ennenvanhaan ilman traktoreita.

Hain postista Ainolle ja Sulolle uudet magee ja chilli-kengät (niinkuin Eino omia lenkkareitaan kutsuu) ja Ainolle ihanan takin.


Täytyy nappasta takista parempi kuva kun se on Ainon päällä. Ja uudesta matostakin muuten! Tilasin olohuoneeseen PYÖREÄN maton, valkoisen (ylläri). Vähän pieneltä se näyttää isossa tuvassa, vaikka halkaisija on 160 cm.

Mutta mikä riemu repesi illalla saunan jälkeen, kun Ainon heiluva hammas lähti viimein irti. Hän laittoi sen tietenkin tyynyn alle, jos sinne ilmestyisi kolikko. Mistä hän senkin on kuullut, me mistään hammaskeijuista olla koskaan mitään puhuttu? :D Minulle tuli taas sellainen olo, että mihin katosi se vauva, jolle ensimmäisiä maitohampaita innolla odotettiin? Yhdeltä lähtee ja toiselle tulee, nyt me hihitellään Toukon hienoille harvahampaille, voih. <3 

Näin viikon sairastelun jälkeen oli ihan luksusta, kun ensimmäisenä aamulla ei tarvinnut ruveta vaihtamaan mihinkään sänkyyn puhtaita lakanoita. Joka yö joku pissasi tai yökkäsi yskiessään limaa joko omaan tai meidän sänkyyn. Yyyh. Sairastelun jäljiltä meidän sängyssä on ollut aamuisin kolme "ylimääräistä", niin nopeasti lapset näyttävät tottuvat siihen, että sairaana äitin ja iskän välissä on paras nukkua. No, jos ensiyönä veisi lapsia yksi kerrallaan takaisin omiin sänkyihin. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti