keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Yhtä sirkusta

Koko show yhtä sirkusta. Ainakin tänään ihan kirjaimellisesti, kun Aino ja Eino pääsivät sirkukseen! Minä nautin sillä aikaa kotona kahden pienemmän seurasta, oli hiljaista siihen asti kunnes Sulo älysi, että kaksi isompaa räpättäjää olivat jossain muualla. Siinä sitten ihmeteltiin kaikenlaisia pikkuautoja: busseja, traktoreita ja rekkoja; arvuuteltiin keitä on kuvissa seinillä ja hinkattiin puhtaaksi ulkoa löytynyt keltainen koulubussi-pikkuauto. Sulo on äärimmäisen tarkka pikkuautojen puhtaudesta. Eikä ne saa olla märkiä. Että voikin kaksivuotias hinkata tarkasti pieniäkin tahroja! 

Isommat tulivat juuri sirkuksesta. Oli kuulemma hauskaa ja hattara oli karvaista. Kiitokset lasten tädille ja hänen miehisemmälle puoliskolleen! 

Eilen leivottiin pitkästä aikaa muffinsseja, Ainon pyynnöstä. Aloitin roska-katoksen maalauksen, isommat olivat tietenkin innokkaina auttamassa. Ihan hyvin heiltä jo maalaaminen sujuu, onneksi meillä on paljon römppävaatteita joissa ei maalitahrat haittaa. 








Iskä maalasi etuterassin sisäkaton. Kummasti se viimeistelee, mutta tämä on taas sellainen juttu, mikä tekemättömänä häiritsee mutta valmiina sitä ei edes huomaa.



Kiipesin tänään puuhun, kannattaa kokeilla, oli hauskaa! Milloinkohan viimeksi olisin edes kokeillut, joskus pienenä. Lapsetkin olisivat halunneet, mutta sopivaa puuta ei löytynyt.


Iltapäivällä ennen Ainon ja Einon sirkusreissua käytiin isomummun luona nautiskelemassa lettuja.

 
Isomummu lähti kolmen isomman kanssa ulos ja minä jäin Toukon kanssa katsomaan mielenkiintoista ohjelmaa, jossa seurattiin tyttövauvaa toivovia vanhempia. Äideillä oli siis toive saada poikalasten lisäksi tyttö, ihan pakkomielteeseen saakka. Yhdessä perheessä oli kahdeksan (!) poikaa ja äiti halusi vielä yhden lapsen, jos se viimeinen olisi sitten tyttö. Itse olen onnekas sekä tyttö-että poikalasten äiti, ja myönnettävä on, että jos kaikki meidän lapset olisivat poikia, voisi tyttölapsi olla kovastikin toivottu.

En ehtinyt katsoa ohjelmaa loppuun, harmi, olisi ollut jännä nähdä, toteutuiko kenenkään suuri haave. Ehkä vielä löydän ohjelman netistä.    


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti