keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Perussettii

Hirveesti on tullut viimeaikoina kirjoitettua kaikesta erilaisesta, tuntuu, että kesä on yhtä hulinaa. Niinhän se tavallaan onkin, varsinkin nyt, kun iskä on lomalla. Arjessa ei ole oikein päätä eikä häntää, kun ei tarvitse tuijottaa kelloa tai kalenteria. MUTTA silti lomalla (tämähän on minullekin tietenkin yhtä lomaa, se on aina yhtä kummallista, kun toinen on kokoajan kotona) tehdään ihan perusjuttuja: nukahdetaan tiettyyn aikaan (suunnilleen), siivotaan, tehdään ruokaa, pestään pyykkiä. Tänään tein lasagnea. Ja pesin pyykkiä. Ja imuroin. Maalasin sänkyä.

Nyt iskä on kalastamassa. Ja minä istun tässä, kuuntelen lasten unituhinaa. Ja Wrecking Ball-biisiä. Go Miley Cyrus!

Mitäs muuta tänään? Illemmalla kolme isompaa kävivät iskän kanssa pelaamassa sählyä, minä jäin Toukon kanssa tekemään huomisen ruokaa ja lämmittämään saunaa. Siinä keittiössä hääräillessä ihmettelin hiljaisuutta, kodinhoitohuoneesta kuuului kummaa rapinaa. Kurkistin ovenraosta, koira se siellä vahtasi jotain.


Ah, Toukohan se siellä syötti sille nappuloita. Namnam.
  
Toukolla ihana Metsolan froteebody, bongasin kirpparilta.
Viikonloppuna käytiin juna-ajelulla, Pro-Haapamäki-päivien yhteydessä juna kulki koko lauantai-päivän asemalta toiselle. Sulo on meidän varsinainen höyryveturi-fani, mutta taisi junassa istuminen olla muidenkin mielestä aika jännää. Lapsista Aino on ainoastaan matkustanut junalla, mutta silloin hän oli niin pieni, ettei muista siitä mitään.


Juna-asemien rakennukset ovat mielettömiä. Millaisia tarinoita nämä aikoinaan vilkaat asemat ja rakennukset ovat nähneetkään. Aika nostalgista.


Meidän chili (joo, yksi chili jäi henkiin!) voi hyvin. Nostin ne kaikki alkukesästä ulos, mutta kylmien öiden takia otin sen yhden ainoan hyvän sisälle. Nyt se on taas ulkona, toivottavasti ei tykkää huonoa kun vaihtelen sen paikkaa jatkuvasti. Eino on malttamattomana maistellut chili-jauhetta suoraan maustepurkista.


Ainon kanssa ollaan höpötelty syntyjä syviä, tänään hän ihmetteli, kun iskä oli käynyt parturissa: Miksi iskällä on toinen pää? 

Pari päivää sitten hän kysyi, ihan sillei ohimennen, ihan kuin oltaisiin puhuttu säästä, että milloin hän alkaa polttaa tupakkaa. Minä siihen sitten töksäytin, että toivottavasti et ikinä, se on paha tapa ja haisee pahalle. Olisin tietenkin voinut perustella tätä pikkuisen paremmin, mutta riittänee taas vähäksi aikaa. Aino heitti siihen heti jatkokysymyksen: Miksi iskä sitten polttaa? Noniin, hyvä kysymys, sitä voit mennä iskältä itseltään kysymään. Sitten puhuttiinkin jo jostain muusta, en tiedä kysyikö. 

Loppuun superhyper-arki-asia: meillä menee ihan jäätävästi maitoa. Litratolkulla. Maito on monesti se, minkä takia kauppaan lähdetään. Sitä laitetaan ruokaan ja sitä juodaan. Joskus herjalla heitänkin, että oma lehmä olisi "kätevä". Ja vaikka maitoa ostaisi kuinka paljon, kaikki aina menee! Kumma.


1 kommentti:

  1. Mustakin tuntuu, että meidän talosta on aina maito loppu... vaikka meitä ei täällä asukaan kuin se neljä henkeä. Kuluvan tuntuu kuitenkin.

    VastaaPoista