perjantai 22. elokuuta 2014

Äh, mahtavaa

Tänään oli aamulla sen verran viileä ilma, että kaivelin Ainolle pipon päähän ja takin päälle. Erikseen vielä suttasin yli edellisen nimikoinnin niskalapusta, laitoin tytön oman nimen ja sukunimen ensimmäisen kirjaimen. Nimiviivan alla oli vielä paikka puhelinnumerolle.

En laittanut numeroa. Olisi ehkä kannattanut. Aino tuli eskarista kotiin ilman takkia ja pipoa. Ei siinä mitään, ajattelin, että hän on laittanut ne reppuun, niinkuin on tehnyt tällä viikolla lähes joka päivä, koska jossain vaiheessa ilma on huomattavasti lämmennyt.

Parin tunnin päästä rupesin miettimään, että tytön reppu oli kyllä aika tyhjän näköinen kotiin tullessaan. Selvisi sitten, että pipo oli jäänyt kouluun ja takki taksiin. 

Jes. Hyvä minä. Heti tuli mieleen, että en edes laittanut sitä pirun puhelinnumeroa! 

Lohdutan edelleen itseäni sillä, että saman firman taksi ja tuttu kuski tulee hakemaan Ainon maanantaina, eli voin häneltä kadonnutta takkia tiedustella. Ja myös sillä, että luulen (toivon) etteivät he heitä löytötavaraa suoraan roskalavalle.

Onneksi se on vain takki.

Nyt, pitkän viikon jälkeen on hyvä vetää peitto korviin. Toivottavasti teillä on viikonloppu alkanut hienommin! :)

9 kommenttia:

  1. Palautuko takki? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palautui kyllä, etkä ikinä arvaa: se oli jäänyt kouluun! Tänään aamulla vielä taksikuskin kanssa siitä juttelin ja hän lupasi sitä kysellä. Sitten iltapäivällä selvisikin, että takki oli ollut koko viikonlopun koulun naulakossa, Aino vain muisti väärin. Laitoin äkkiä viestin taksikuskille, ettei hän sitä turhaan etsisi. Voi jee. :D

      Poista
  2. Kiva, että löytyi! Tarkkaavaisuushäiriöinen esikoisemme hukkasi ja unohteli ala-asteaikoinaan uskomattoman määrän kaikkea kuomansaappaasta ja talvitakeista, suksiin ja penaaleihin ym. Nyt ajan päästä katsottuna, se pakkasella yhdellä kuomalla, kavereiden käsikynkässä kotin konkkaaminen jo naurattaa, silloin ei naurattanut lainkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaisia tilanteita on hauska muistella nimenomaan jälkeenpäin! ;)

      Poista
  3. Kiitos muuten tosi kivasta blogista, kiva lukea näin aitoa blogia. Ja kiva kun on noin puuhakkaita ja aikaansaavia ihmisiä olemassa, kuin sinä! :)

    VastaaPoista
  4. Meillä paras ipana tuli kotiin kaverin kengissä. Piti sitten itse juosta kouluun viemään kaverille kengät, kun ei sille raasulle meidän muksun kengät mahtuneet... Ei mitään kalliita vaatteita meille, harmittais vaan.

    Palaan tutkimaan tänne tarkemmin, kun saan joskus ehkä lukurauhan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha ilmeisesti koulu oli kuitenkin lähellä? :D

      Poista
    2. Njoo, vajaa kilometri :) Kaupunkiasumisen hyviä puolia.

      Poista