tiistai 21. lokakuuta 2014

Arkipäivä: tiistai

Huonosti nukutun yön jälkeen nousin vähän ennen puolta kahdeksaa. Sulo nousi melkein heti minun jälkeeni, istuimme hetken viltin alla tv:n ääressä. Kauaa en kuitenkaan ehtinyt istua, piti ruveta etsimään Ainolle puhtaat vaatteet ja lämpimämmät ulkovaatteet. Herättelin tyttöä varttia vaille kahdeksan, hän pötkötteli hetken sängyssä. Aamupala maistui tänään hieman paremmin, samalla kun Aino söi, tein isommille kerhoeväät valmiiksi. Touko heräsi kahdeksan maissa. Ainolle eväät reppuun, taksi tuli vartin yli kahdeksan.

Laitoin pojille puuron ja aloin huhuilemaan Einoa hereille. Kerho alkaisi yhdeksältä ja aamupalaakin olisi hyvä ehtiä syömään. Kävin käynnistämässä auton, että se ehtisi lämmitä sisältä: en jaksa koskaan pukea kahdelle pienimmälle koko ulkovarustusta vain siksi ajaksi, kun viemme Einon kerhoon. Pikkupojat söivät puurot ja sain heille päivävaatteet päälle. Eino nousi viisi yli puoli yhdeksän, silmät sikkurassa hän istui sohvalla viltin alla hetken. Patistin häntäkin pukemaan ja syömään. Aloimme pukea Einon kanssa kymmentä vaille ja lähdimme pihasta 8.52. Hyvissä ajoin oltiin perillä.

Matkalla kerholle ihailimme jälleen viittä kaurista, tai Sulon sanoin "pöpöjä poloja", söpöjä poroja. Eino jäi hyvillä mielin kerhoon. Tulimme pikkupoikien kanssa takaisin kotiin, söin itse aamupalan ja rakensimme Sulon kanssa junaradan. Petasin sängyt, siivosin keittiön ja keräilin aamukiireessä hujanhajan jääneet yökkärit ja vaatteet paikoilleen. Meinasin laittaa leivinuuniin valkean, mutta sitten tajusin, ettei minulla ollut mitään, millä tehdä tulta. Sytkäri oli mennyt muutama päivä sitten rikki, eikä ollut tullut mieleen ostaa uutta. Tai tulitikkuja, nekin voisivat olla ihan kätevät. Viikkasin ja laitoin puhtaat vaatteet kaapeihin, laitoin pyykinpesukoneen päälle ja tyhjensin tiskikoneen. Hetki luettiin maaatila-kirjaa ja puoli yhdeltätoista rupesimme pukemaan. Taistelin Sulon kanssa hetken haalareista ja kengistä, pääsimme lähtemään varttia vaille.

Kerholta tulimme puolenpäivän jälkeen, ulkoilma oli tehnyt tehtävänsä: Touko meni heti ruoan jälkeen nukkumaan, Eino ja Sulo rauhoittuivat ohjelman ääreen ja minä sohvalle lukemaan. Aino tuli yhden jälkeen, ihailimme lasten kerhossa tekemiä askarteluja ja Aino kertoi eskaripäivästä. Eino köllötteli hetken vieressäni sohvalla, kunnes singahti taas touhuamaan jotain. Hetken päästä kuulin, kun hän itki eteisessä, Suloa ei näy missään. Kävi ilmi, että Sulo oli purrut Einoa itsepuolustukseksi (kai, en nähnyt, mitä tapahtui) käsivarteen. Onneksi Touko oli jo herännyt ennen tätä mahtavaa huutokonserttia.

Iskä tuli puoli kolmen jälkeen, yleensä hän on kotona puolelta, mutta nyt kotiintulo venähti, koska pyysin häntä tuomaan kaupasta leipäjuustoa. AHNAM. Sitten, tein älyttömän virheen: kysyin lapsilta, että haluavatko he maistaa. Tottakai koko porukka halusi. Kohta Aino parkkerasi viereeni oman haarukan kanssa ja pojat kävivät vähän väliä kerjäämässä armopaloja. Leipäjuustopala oli syöty alta aikayksikön, NYYYH. Minun oma herkku, olisi pitänyt syödä se vasta nyt illalla.

Kun iskä oli syönyt, teimme Ainon kanssa hama-helmiteoksia. Eino kaivoi pakastimesta pari rasiallista mansikoita, Touko istui keskellä pöytää vaatien itselleen osan. Saimme helmi-teokset valmiiksi ja rupesimme vaivaamaan ruisleipiä. Sulo söi tyylilleen uskollisena kaiken taikinan mitä eteensä sai (aika yllättävää sinänsä, ruisleipätaikina ei ainakaan minusta maistu kauhean hyvälle). Kun minä vielä viimeistelin leipiä, iskä aloitti lasten pukemisen. Tiistaisin Aino, Eino ja Sulo ovat käyneet iskän kanssa pelailemassa koululla. Nyt he lähtivät tuntia aikaisemmin, että ehtivät viedä supiloukut jonnekin. 

Jäin Toukon kanssa siis kahden kahdeksi tunniksi. Sain leivät uuniin ja siivottua. Touko oli pahalla päällä, hän ei oikein keksinyt mitään tekemistä itsekseen. Yritin epätoivoisesti tutustua blogin ulkoasun muokkaamiseen (kuten varmasti huomaatte, se on vielä pahasti kesken, PAHOITTELEN), mutta Touko oli erimieltä: kun istuin koneen kanssa keittiön pöydän ääressä, Touko kiipesi pöydälle heittelemään kynttilöitä lattialle. Siirryin sohvalle, Touko kiipesi niskaani jatkuvasti ja pissasi lattialle (hän osaa ottaa itse vaipan pois). Okei, okei. EN TEE. Laitoimme saunan lämpiämään (onneksi vielä joku kynttilä paloi, sain siitä tulen) kuudelta. Isommat tulivat ulkoa vähän ennen seitsemää, samalla Touko kävi törkkäämässä kätensä kiukaan luukun kahvaan. Onneksi ei ollut niin kuuma, että olisi palanut pahasti, mutta kuitenkin sen verran lämmin, että toivottavasti hän nyt muistaa olla koskematta siihen.  

Pääsimme ajoissa saunaan ja laittamaan puuroa. Touko oli äkäinen ja nälkäinen ja kättäkin varmasti jomotti vielä. Isommat katselivat Babaria dvd:ltä sen aikaa, että puuro jäähtyi. Luettiin hetki Tatu ja Patu-kirjaa, minkä lapset lainasivat palloilureissulla kirjastosta.

Iltapalan jälkeen kaikki rauhoittui. Uuniture ruisleipä maistui kaikille, yksi kokonainen rinkula jo syötiin. Puoli yhdeksän jälkeen pestiin hampaat ja taisteltiin kaikki sänkyihin. Einolla alkoi perinteinen minulla on äitille asiaa-huuto heti sänkyyn päästyään, onneksi hänkin rauhoittui nopeasti. Iskä lauloi lapsille, minä siivosin keittiön ja laitoin tiskikoneen pyörimään. Puhtaat, kuivat vaatteet odottaisivat viikkaajaa kuivausrummussa, mutta saavat odottaa huomiseen. Lapset nukkuivat kaikki yhdeksän jälkeen, nyt ei kuulu muuta kuin tisikoneen hurina.

Mukavaa loppuiltaa ja levollista yötä!



2 kommenttia:

  1. Heippa Janica! Blogissani on sinulle haaste, käyppä kurkkaamassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta, vastaan heti kun lomailulta ehdin! :):)

      Poista