perjantai 24. lokakuuta 2014

Arkipäivä: torstai

Nousimme Ainon kanssa puoli kahdeksalta, hän heräsi tällä kertaa ilman herättelyä. Aamupalakin maistui paremmin. Sulo heräsi suunnilleen samoihin aikoihin meidän kanssa, Eino ja Touko jatkoivat vielä uniaan. Tarkistettiin Ainon kanssa, että uimahalli-kamppeet olivat varmasti mukana. 

Illalla meidän olisi tarkoitus lähteä viikonlopuksi Tahkolle mökille ja Aino kertoi iloisena siitä myös taksikuskille - onneksi, sillä taksikuski tuli varmistamaan, että perjantaina Aino ei siis tarvitse kyytiä kouluun. Itsehän olisin unohtanut kokonaan mainita koko asiasta ja kuski olisi aamulla odotellut pihassa turhaan. Onneksi muistin sentään ilmoittaa asiasta koululle.

Aamu sujui mukavan rauhallisissa merkeissä, mihinkään ei ollut kiire. Eino ja Touko heräsivät kahdeksan-yhdeksän välillä ja minä tuudittauduin siihen ajatukseen, että minulla on koko aamupäivä aikaa pakata ja siivota koti kuntoon ennen iltapäivän lähtöä. Kiire tuli silti.

En oikein meinannut saada itseäni liikkeelle. En sitten millään. Pojilla riitti energiaa vaikka muille jakaa ja minä räyhäsin heille vähän väliä kaikesta: älkää potkiko toisianne, älä juokse sen veitsen kanssa, nyt pois sieltä pöydältä, älkää kiljuko! Sitten sain ajatukseni taas kasaan ja pyysin pojilta anteeksi, kun olin huutanut kaikesta pienestäkin. Tajusin, että jotakin ruokaa pitäisi tehdä ja hyvä olisi, että sitä jäisi myös viikonlopuksi koira-vahdille. Aloitin siis perunoidenkuorinta-operaation. Eiköhän kymmenen litran kattila perunamuussia riitä. Sillä aikaa, kun minä puuhasin keittiössä, pojat keksivät keskenään kaikkea mieletöntä ja kohta koti olikin sikinsokin. Touhusin pyykkien, ruoan ja pakkaamisen kanssa monta tuntia. Aino tuli kotiin ennen kahta ja maltoin istua hänen kanssaan syömään. Olimme sopineet, että lähtisimme matkaan kolmen maissa. Viimeisin tunnin aikana pyörin kuin vimmattu. Ennen kolmea tupa paukahti täyteen porukkaa (mm. iskä tuli töistä) ja minä yritin saada vielä viimeisiä tavaroita kasaan ja hujanhajan olevat lelut kerättyä. Kun suunnilleen kaikki oli hoidettu, katsoin itseäni peilistä: tukka oli pystyssä, otsassa oli kamala finni ja vaatteet olivat mitä sattuu. Lasten pukeminen sujui onneksi sekunnissa, kaikilla oli kauhea hoppu päästä jo auton kyytiin. Kun muut pakkautuivat autoon, minä vaihdoin vaatteet ja yritin epätoivoisesti miettiä, mitä kaikkea on jäänyt pakkaamatta. Hepulissa keräsin vielä värityskirjoja mukaan. Touko heräsi päiväunilta juuri ennen lähtöä. 

Vietämme Tahkolla vuokra-mökissä viikonlopun koko perheen kesken: meidän perhe, kaikki minun veljet perheineen, minun vanhemmat ja yksi veljien ystävä, melkein perheenjäsen. Meitä on 12 aikuista ja kuusi lasta. Osa lähti matkaan jo torstaina, osa tulee perjantain aikana. Lapset odottavat eniten kylpylä-reissua.

Oikein mukavaa viikonloppua myös kaikille muille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti