maanantai 6. lokakuuta 2014

Pyypätin arvoitus

Sulo oppii uusia sanoja ja lauseita todella nopeasti, nyt jopa ulkopuolinen voi saada hänen sanoistaan selvää.

Silti on vielä sanoja, mistä me vanhemmatkaan emme ota tolkkua. Muutama viikko sitte Sulo pyysi "ukkaaunaa". Minä yritin, väänsin ja käänsi, että mikähän ihme se "ukkaauna" oikein voisi olla. En ymmärtänyt, ja Sulolle jäi tietenkin vähän hölmö olo. Ei se äiti nyt ymmärrä ollenkaan.

Kunnes eräänä viikonloppuna olimme mummulassa. Siellä Sulo hoki kahta kovemmin "ukkaaunaa!". JA osoitti erästä astiaa: suklaamunia! Suklaamunahan se tietenkin oli, miksi en sitä heti tajunnut! Sulo kutsui tällä samalla nimeällä kaikkea suklaista, karkkia ja kaakaotakin. Siksi meni vähän hämilleni.

Pyypätti. Viime viikolla minun piti piirtää pyypätti. Kyselin, että millainen pyypätti on tai että mitä sillä tehdään. Sulo hyvin uskollisena omalle tyylilleen hoki vain, että pyypätti! Kysyin Ainoltakin, että tietäisikö hän. Ei tiennyt. Enkä hoskannut minäkään, jäi piirtämättä.

Tänään aamulla Sulo haki (niinkuin lähestulkoon joka aamu) junarata-laatikon olohuoneeseen. Hän höpötteli itsekseen, kunnes kuulin sen maagisen lauseen: Missä pyypätti? NYT! Hetkeni on koittanut, Sulo, näytä äitille pyypätti! 

Tässä se on: 

Tämä on pyypätti. Noh, en tietenkään itse löytänyt mitään yhteyttä sanan "pyypätti" ja tämän veturin välillä. Sitäkin kyselin. Ei, se ei ole höyryveturi, juna, pendoliino tai vain veturi. Se on pyypätti. 

Tämä selvä. Ehkä joskus selviää, mistä veturi on saanut niin eriskummallisen nimen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti