maanantai 13. lokakuuta 2014

Raskauden 131. päivä

Päivä 131, enää noin 150 jäljellä!

Kiitos vau.fi:n Odotus-kännykkäsovelluksen, tiedän edes jotenkuten, missä kohtaa raskautta ollaan menossa (18+5). Kyse ei ole siitä, ettenkö olisi kiinnostunut kaikesta, mitä raskauden aikana tapahtuu tai että en välittäisi tästä tulevasta vauvasta yhtä paljon kuin neljästä aikaisemmasta, vaan yksinomaan siitä, että isommat lapset pitävät minut niin kiireisenä, etten ehdi velloa odotuksen ihanassa (kamalassa) pumpulissa jatkuvasti. 

Pieniä muistutuksia tulee kyllä päivittäin, siitä pitävät huolen huimaus, väsymys, liitoskivut ja vauvan liikkeet. Kun kuorin kananmunia kastiketta varten, silmissä pimeni niin, että hyvä ettei oksennus lentänyt. Hengitin hetken syvään ja kävin istumaan. Se siitä. Heikoin hetki päivästä on ehdottomasti se, kun pitäisi tehdä ruokaa, valmistella pienintä päiväunille ja kestää nälissään äkäileviä ja taistelevia isompia. Heikotusta lisää tietenkin oma nälkä. Ja väsymys. Ennakointi auttaa huomattavasti, tänään teen huomisen ruoan valmistelut niin valmiiksi kuin vain pystyn.

Väsymys ja liitoskivut eivät ole onneksi vaivanneet tähän asti läheskään niin paljon kuin aiemmissa raskauksissa. Omaa tyhmyyttä on yrittää esim. nousta istumaan suorien vatsalihasten avulla, silloin koko alapää huutaa hallelujaa. Kyljen kautta, muista, kyljen kautta. "Maha" ei ole vielä juuri lainkaan tiellä, vaikka se kyllä jo pullottaa mahtavasti, kas näin:




Minulla on ollut jättimäinen maha jokaisessa raskaudessa. Ihan tosi jättimäinen. Loppuajasta olen aina nukkunut niin huonosti, että vauvan synnyttyä on ollut ihan taivaallista nukkua kaksi tuntia putkeen ilman särkyä tai hankaluuksia kääntää kylkeä. Ja ilman jatkuvaa pissahätää. :D

Kohtu ja istukka painavat nyt yhteensä noin puoli kiloa ja lapsi noin 300 g. ELI niistä kolmesta kilosta, mitkä tässä alussa on kertynyt, osa liittyy siis jotenkin "Arskaan" eikä ole silkkaa ahteriin tai tisseihin kerääntynyttä ihraa. ;)

Tänään tunsin muuten ensimmäistä kertaa vauvan hikan! Kaikki meidän lapset ovat hikotelleet tuntuvasti mahassa ja samaa sarjaa tuntuu olevan tämäkin. Aino yritti muutama päivä sitten huhuilla vauvalle jotain, mutta tympääntyi nopeasti, kun ei saanut vastakaikua. Eino meinasi kerran hypätä päälleni, kun makasin sohvalla, mutta pysähtyi sitten kysyen: Onko se vauva siellä sun mahassa?


Ensimmäinen hankinta

Ja hyvin todennäköisesti viimeinen: lampaantalja. Tällainen on pitänyt hankkia ihan jo ensimmäisen synnyttyä, mutta vasta nyt sellainen osui sopivasti kohdalle. Tämä on kiva laittaa vaunuihin lisälämmikkeeksi, koska ihan vastasyntyneelle sopivaa toppahaalaria meillä ei ole koskaan ollut vaan aina on käytetty kevyempää haalaria ja lämpöpussia-tai koppaa.


Muuten kaikki, mitä vauva tarvitsee, löytyy meiltä jo. Vaippoja lukuunottamatta. Ja uudet imetysliivit minun on itselleni hankittava. Olen säilyttänyt lähestulkoon kaiken aiemmilta vauva-ajoilta eli tavaraa on enemmän kuin mitä yksi vauva edes tarvitsee. Pienten vauvojen vaatteet eivät edes kulu paljoa, koska ne ehtivät olla päällä vain muutaman kerran.

Äitiyspakkauksesta kaipaan oikeastaan vain hiusharjaa. Se hävisi meiltä jokunen vuosi sitten, enkä ikinä löytänyt sitä mistään. En edes muuton yhteydessä. On meillä vara-harja, mutta siltikin kävin uteliaisuuttani vilkaisemassa uusinta pakkausta Kelan sivuilla.

Äitiyspakkauksen kaikki tuotteet vuonna 2014
Ainoa odottaessamme otimme äitiyspakkauksen, sen jälkeen poikien kohdalla valitsimme rahan, vaikka rahallinen korvaus ei ole läheskään niin suuri kuin pakkauksen arvo. MUTTA toisaalta tuntuu pöntöltä ottaa tavaraa lisää pyörimään kaappeihin. Ja rahat ovat kuitenkin aina loppu. :D Jos lapset olisivat syntyneet paljon pidemmillä ikäeroilla, olisi uusi pakkaus saattanut tulla tarpeeseen.

Äitiyspakkauksen kamat ovat mielestäni tosi jees, vaikkakin jos itse pääsisin suunnittelemaan sisältöä, valitsisin sinne paljon kirkkaita värejä: oranssia, kunnon keltaista (ei mitään haljua vaaleansävyistä), vihreää, punaista, turkoosia (nämä sopivat minusta mainiosti sekä tytölle että pojalle). Lisäksi mustavalkoista ja harmaata, koska niitä on ihana yhdistellä kirkkaisiin sävyihin.

Tämä on mielestäni ihana!

Body, oranssi aaltoraita


Tähän loppuun haluaisin esittää toiveen: jos jollakulla tulee mieleen jokin aihe tai kysymys, mistä haluisi juuri minun kirjoittavan: heittäkään ihmeessä ideoita tänne! Välillä tulee sellainen tunne, että mistä ihmeestä sitä oikein kirjoittelisi, joten ehdotukset ovat tervetulleita! :)

2 kommenttia:

  1. Moikka! Voisitko laittaa välillä jonkin meidän päivä/arki postauksen, jossa kertoisit miten teidän perusarkipäivä menee ja miten saat arjen rullaamaan sujuvasti. Toinen asia, mistä toivoisin postausta olisi, että kertoisit miten sun raskaudet ja lasten pikkuvauva-ajat on eronneet toisistaan? Oliko esim. Jossain raskaudessa selvästi huonompi olo kuin muissa tmv.

    VastaaPoista