maanantai 30. maaliskuuta 2015

Hei vaan!

Sairaalasta pääsyn jälkeinen aika on mennyt kuin hujauksessa, sillä vuoronperään porukka on ollut flunssan ja kuumeen kourissa. Pääsimme kotiin siis lauantai-iltana, reilu viikko sitten. Samana iltana Einolla nousi kuume, mikä kesti kaksi yötä ja kaksi päivää. Minä kävin sunnuntaina lääkäriltä hakemassa lääkekuurin kohtutulehdukseen, kun tunsin kuumeen nousevan ja alavatsakipua. Tämä oli minulla nyt kolmas tämän lajin tulehdus, joten hirvittävän paljon ei epäilystä ollut. Lääkkeet rupesivat auttamaan onneksi nopeasti eikä tulehdus päässyt äitymään pahaksi.

Keskiviikona vastaisena yönä Ainolla nousi kuume, mikä kesti sekin kaksi yötä ja kaksi päivää. Minulle tuli viikon keskivaiheilla (en muista enää mikä päivä se oli, imetysdementiaa?) hirvittävän kipeä tukos toiseen rintaan ja hyvä että sain toista kättä nostettua, niin kipeä se oli. Tukos aukesi onneksi itsekseen kun tyrkytin vauvalle maidon aina siitä rinnasta ensin. Seuraava päivä oli jo parempi niin minulla kuin Ainollakin: hänellä laski kuume yhtä nopeasti kuin se oli tullutkin.

Perjantai oli välipäivä, kukaan ei ollut kipeä. Lauantaina iskälle nousi kuume. Me koristeltiin lasten kanssa virpomisoksia seuraavaa päivää varten.

Sunnuntain kuskasin itsekseni koko porukkaa virpomassa paikasta toiseen. Saman päivän iltana Toukolle nousi kuume. Kaiken hyvän lisäksi vauva sai koko päivän hirvittäviä rintaraivareita.

Huoh. Sulo enää jäljellä. Ja vauva, toivottavasti hänelle ei tule mitään. Sairastaminen isossa perheessä on kyllä ihan jäätävän pitkäpiimäistä, varsinkin, kun kaikki sairastavat vuorotellen eikä yhtäaikaa. Siinä menee heittämällä toista viikkoa niin, että jatkuvasti joku on kipeä. Onneksi meillä sairastetaan vain pari kertaa vuodessa.

Muuten (kaikesta huolimatta) kaikki on sujunut hyvin. Isommat lapset ovat edelleen hyvin innoissaan pikkusiskosta: ensimmäinen viikko on mennytkin hyvin pitkälti siihen, että olemme yrittäneet hillitä jopa rasittavuuteen saakka yltyvää paijailua ja halailua ja sylittelyä. Ihanaahan se vain on että ovat innoissaan, pikkuhiljaa se siitä varmaan laantuu. Imetys sujuu hyvin ja maitoa riittää, vauva herää muutaman kerran yössä syömään mutta nukahtaa viereeni syötyään.

Tässä pikaisesti tämän perheen kuulumiset, palaan asiaan taas paremmalla ajalla. Hyvää alkanutta viikkoa!

2 kommenttia:

  1. Hei ja onnea koko perheelle pienen tytön syntymän johdosta!
    Kiva blogi sinulla, käyn säännöllisesti lukemassa:)
    Heta:)

    VastaaPoista