maanantai 6. heinäkuuta 2015

Neuvolakuulumisia

Liinahan on täyttänyt jo ajat sitten kolme kuukautta! Ääh, no, parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kävimme kolmen kuukauden neuvolassa juhannuksen jälkeen, itse kävin verikokeissa viime viikolla.

Neuvolassa meni kaikki hyvin. Liina sai kolme rokotusta, onneksi niistä ei tullut mitään vaivoja jälkeenpäin. Liina on nukkunut edelleen aivan mielettömän hyvin, noin kahdeksan tunnin yöunet putkeen ja aamuyön/aamun syönnin jälkeen hän nukahtaa uudestaan tissille. Rintamaito riittää mainiosti, Liina painoi pari viikko sitten 6580 g ja oli 62 cm pitkä. Vaikka Liina on iso vauva, ei hän vedä vertoja isoveljilleen: esimerkiksi Eino oli aikanaan samassa iässä jo yli kahdeksan kiloinen! Ja miten minusta tuntuu, että Liina on kauhea pötikkä? Olen jo tyystin unohtanut, minkälaisia mötköjä pojat ovat olleet. Aino on ollut suunnilleen samankokoinen kuin Liina nyt, hieman painavampi mutta lyhyempi. 

Liina höpöttelee paljon. Hän kiljuu, ulisee, jokeltaa ja nauraa. Hän hymyilee suunnilleen aina, kun joku tulee lähelle. Nauraa ääneen kun häntä kutitellaan leuan alta tai "hyppyytetään". Pitkät päiväunet hän nukkuu mieluiten ulkona vaunussa, yöunet suurimmaksi osaksi omassa sängyssä. Hän viihtyy hyvin lattialla ja sitterissä, mutta ilmoittaa kyllä äänekkäästi, jos jokin on pielessä.

"Tänään olen kaksitoista viikkoa"-kuvaukset eivät menneet ihan putkeen: tytöllä ei ollut pienintäkään mielenkiintoa kököttää selällään kortin vieressä, joten kuvat ovat enemmän tai vähemmän huvittavia. Suurimmassa osassa kuvista hän huutaa tai katsoo johonkin ihan muualle. :D No, ne kuvaukset loppuivat lyhyeen, muistojahan ne ovat nämäkin. <3



Omassa jälkitarkastuksessani kuukausi sitten lääkäri laittoi lähetteen verikokeisiin matalana pysyneen hemoglobiinin takia. Söin kuukauden Obsidan-rautalisää 200 mg päivässä ja hb oli kuin olikin lähtenyt nousuun, hurraa! Arvo oli  nyt jopa 125 ja ferritiini (tai jotain sinnepäin) oli noussut 12:sta 155:een. Tämä ferritiini kertoo ilmeisesti sen, kuinka "täynnä" rautavarastot ovat. Nyt saan siis vihdoin ja viimein lopettaa rautalisän popsimisen. Edelleen ihmettelen kovasti, miksi hemoglobiini laski juuri tässä menneessä raskaudessa niin alas ja miksi se ei normalisoitunut synnytyksen jälkeen niin kuin ennen.

Tänään iskällä alkoi vihdoin ja viimein kesäloma, ah ihanaa. Tiedossa on ainakin hirrrrvittävästi ulkohommia, visiitti Ähtärin eläinpuistoon, Ikaalisiin Ti-Ti Nalle taloon ja tietenkin löhöilyä ja hölläilyä.   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti