keskiviikko 12. elokuuta 2015

Ekaluokkalainen

Niin se vain kauan odotettu päivä koitti viimein: meidän esikoinen aloitti tällä viikolla ensimmäisen luokan. Kauhean kovalla jännityksellä ei koulun alkua odotettu, kävihän Aino viime lukuvuoden esikoulua samassa koulussa saman opettaja luokassa, joten ympäristö, ope, kaverit, taksikuskit ja toimintatavat olivat jo ennestään tuttuja. Uusista eskareistakin lähdes kaikki ovat tuttuja tyyppejä.

Koska asumme parin-kolmen kilometrin päässä koululta, Aino saa kouluun taksikyydin. Liian vaarallinen olisi tuo meidän tie noin pienen kulkea. Meidän ei ole siis tarvinnut ihan niin hirveästi opetella tai olla huolissamme pienen pärjäämisestä liikenteessä, vaikka olen varma, että Aino kyllä selviäisi vallan mainiosti. 

Aino on odottanut koulun alkua jo kovasti, kaverit ovat hänelle tärkeitä. Kuumin puheenaihen viime viikkoina on ollut oma kännykkä. Jollakin luokkakaverilla ilmeisesti on oma, joten tietenkin Ainokin toivoo sellaista itselleen. Ainon harmiksi olemme olleet alusta asti sitä mieltä, ettei hän vielä omaa älypuhelinta tarvitse: minä olen pienempien kanssa kotona ja kuskaan heitä milloin minnekin, joten puhelimelle ei ole oikeasti tarvetta. Nettiin lasten ei mielestäni tarvitse päästä tai jos tarvitsee, sen voi tehdä kotona tietokoneella tai vanhempien kännykällä. Olen tämän tytölle monta kertaa selittänyt ja on hän sen ymmärtänyt, mutta vähän harmistunut myös.

Tulee välillä vähän sellainen "leikkiköön käpylehmillä"-olo, mutta minusta (varsinkin) älypuhelin on pienillä lapsilla ihan älytön. Sitten kun omalle puhelimelle on oikeasti tarvetta, se voidaan hommata.

Pari ensimmäistä päivää koulussa ovat menneet kuulemma tutustuessa uusiin luokkakavereihin ja mm. omaa aapista (iik!) ihmetellessä. Pääsin muuten monen vuoden tauon jälkeen päällystämään kirjoja, haa, hauskaa. Meilläkin on täällä kotona taas totutteleminen uuteen arkeen, pitkän loman jälkeen on outoa, että porukka on "vajaa". Ensimmäinen päivä meni minulta ihan haahuillessa, en oikein osannut tehdä mitään järkevää, vilkuilin vain kelloa ja toivoin, että kello olisi jo yksi ja Aino tulisi kotiin kertomaan, miten ensimmäinen päivä meni. 

Haikea olo tuli, kun laitoimme ensimmäisen lukujärjestyksen jääkaapin oveen. Niin iso mutta kuitenkin niin pieni. <3

Vielä toisenkaan päivän jälkeen ei tullut läksyjä, niitä tyttö kovasti odottaa. Einokin jo kovasti kyselee, että milloin hän pääsee kouluun. Kun vastaan hänelle, että vuoden päästä menet eskariin, vakiovastakysymys kuuluu "Kuinka monta yötä?". 

Aino lähti siis hyvillä mielin ekalle luokalle, uusi reppu selässään. Ette ikinä arvaa, mitä lajia reppu oikein on? No Frozenia tietysti. Niinkuin suunnilleen kaikki muukin. :)


10 kommenttia:

  1. <3 on se aina jännä tilanne,ku eka-luokan aloittaa :) niin lapselle kuin äidillekin...ja oon tosiaan samaa mieltä,ei sillä äly-puhelimella tee vielä mitään pienenä. Meillä tyttö sai sen 11v.na ja on tuumaillu ett ilmankin pärjäis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälläkin kertaa tilanne taisi olla jännempi äidille kuin tyttärelle..:D Niinpä, puhelin sen varsinaiseen käyttötarkoitukseen voisi olla ihan jees, mutta pelaamiseen ja netissä roikkumiseen sitä ei kyllä hommata. :O

      Poista
  2. Meillä nyt yläkoulunsa aloittanut sai kesällä älypuhelimen. Peruskännykät sen sijaan on kaikilla koululaisilla, kun lankapuhelimia ei enää ole, joskus voi joutua (tai oikeastaan saada, kun on tällainen porukka) olemaan hetken yksin kotona ja toisaalta näin voivat sopia kaverimenonsakin ihan itse. Puhelimet ovat saaneet ekalle mennessään.

    Ens vuonna meilläkin eskariin lähtijä.

    Ihanaa aikaa tuo koulutien alkaminen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa olen miettinyt myös: pitäisikö meidän hommata kotiin yhteinen kännykkä, jos joku päivä tuleekin sellainen tilanne eteen, että ekaluokkalainen saa (nimenomaan saa :D) olla hetken yksin kotona. Kun ei niitä lankapuhelimia ole. Siihen tarkoitukseen riittäisi varmasti joku ihan perus-puhelin tai sitten älypuhelin ilman ylimääräisiä hömpötyksiä. :)

      On kyllä ihanaa, uuden aikakauden alku. :)

      Poista
  3. <3 ihana pieni ekaluokkalainen <3 on se vaan jännää tuo koulun aloittaminen ja varsinkin esikoisen kanssa :)
    Tsemiä Ainon koulutielle <3 :)

    T.Nadja/napsahduksia

    VastaaPoista
  4. Meiltä lähti kolme jo kouluun! Tunnen itseni niin muumioksi ;) kamalan haikeaa, varsinkin kun eskarilaisen kanssa lähteminen on ollut ihan katastrooof..ei siis haluaisi mennä :(

    Meillä koulumatka on vain n.800m, turvallinen olo on kyllä kun lähtevät pyörillä, ei tarvitse isoja teitä ylittää tms.

    Meillä käytiin neidin kohdalla elsan&annan ja hepparepun välillä kovaa pohdintaa :) lopulta heppareppu vei voiton, äidin tyttö ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha voi ei, et oo muumio! :D Minähän en itse vanhene ollenkaan vaikka lapset kasvavat kovaa vauhtia...;)

      Onpas inhottavaa. :/ Toivottavasti eskari-taival alkaa sujua enemmin tai myöhemmin. <3

      Poista
  5. Meillä nyt koululaisissa kolmasluokkalainen ja ekaluokkalainen. Kolmasluokkalainen sai vähän ennen koulun alkua älypuhelimen, koska ihan oikeasti kaikilla hänen luokkalaisillaan oli jo viime vuonna sellaiset. Meidän lapsi oli siis luokallaan VIIMEINEN, joka sai älypuhelimen.Eklauokkalainen sai tavallisen näppäinpuhelimen ja on siitä erittäin iloinen.:)
    Olispa oluut kiva, jos Ainon ope olisi antanut läksyä! Mielestäni just ekoina päivinä läksyjä pitäisi antaa - vaikka jokui ihan pieni väritys- tai vahvistustehtävä, kun into tekemiseen on kaikkein suurin.
    Mukavaa syksyä teille! T. Vakillukijasi Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saivat he heti seuraavana päivänä läksyä, se olikin päivän kohokohta kun niitä sai alkaa tehdä. :)

      Minäkin olen miettinyt, että kolmannelle luokalle (äly)puhelin voisi olla jo ihan hyödyllinen..Tai lähinnä vapaa-ajalle ja koulumatkoja varten, eiväthän lapset koulussa mitään kännyköitä tarvitse?!

      Saas nähdä. :) Kiitos, sitä samaa sinulle! :)

      Poista