maanantai 3. elokuuta 2015

Heihei heinäkuu, tervetuloa elokuu

Arki alkaa a:lla, v*tutus v:llä. On muuten kivinen tie meillä edessä, iskä lähti neljän viikon loman jälkeen takaisin töihin ja meidän pitäisi pikkuhiljaa yrittää päästä arkeen kiinni. Yhyyyyyyyyyyyyy. No joo, iskähän se joutuu taas kivisimmän tien kulkemaan, hänellä soi nääs kello tänä aamulla tasan viideltä. Yh. 

Mutta on ollut mukavaa lomailla ihan koko porukan voimin. Meillä on lasten kanssa lomaa vielä viikko, armonaikaa siis hetki ennen kuin Aino aloittaa ykkösluokan ja harrastusrumba starttaa. Tässä kohtaa kesää huomaa kuitenkin aina, että arki on pitkästä aikaa yllättävän tervetullutta. 

Vaikka olemme yrittäneet parhaamme mukaan ahkeroita pihalla kaikenlaista, olemme osanneet ottaa myös rennosti. Aamuisin ei ole ollut kiire mihinkään, ollaan löhöilty ihan urakalla. Iltaisin ei ole ollut kiire nukkumaan. Huusholli on näiden viikkojen jäljiltä ihan karmivassa kunnossa, ketään ei ole kiinnostanut puunata ja järjestellä. Pahimpina sadepäivinä olemme yrittäneet raivata isoimpia pois tieltä, mutta kyllä on tämänkin järjestys-intoilijan mieli ollut täysin lomalla. Ihanaa.

Edellisellä viikolla kävimme Liinan kanssa 4 kk:n lääkärineuvolassa. Pääsin kysäisemään lääkäriltä Liinaa parina päivänä vaivanneesta vaivasta: hänellä oli kakkavaipassa hieman verta. Kuten osasin odottaa, neuvolassa epäiltiin jotain vaaratonta tulehdusta tai jostain (esim. rotavirus-rokotteesta) aiheutunutta ärtyisyyttä suolessa. Lääkäri kehotti seuraamaan tilannetta ja ottamaan yhteyttä, jos vaiva vielä jatkuu. Tyttö oli muuten hyvässä kunnossa, ei valittanut vatsaansa tai nukkunut huonosti ja vaiva menikin sitten itsestään pian ohi. Huh. Liina painoi 7210 g ja oli 63 cm pitkä. Liina nukkuu edelleen erinomaisesti ja kasvaa rintamaidolla mainiosti.

Menneellä viikolla kävimme Einon kanssa viisvee-neuvolassa. Poika oli ihan innoissaan jo pelkästään siitä, että pääsi minun kanssani kahdestaan johonkin. Neuvolassa Eino oli tosi reipas, alkuun hän hieman ujosteli - tyylilleen uskollisena. Tehtävät ynnä muut sujuivat todella hyvin, Eino on "vauhdikas" mutta tarkka. Ärrää Eino ei osaa sanoa vielä, joten saimme kotiharjoittelu-ohjeet mukaan. Puheterapiaan ei kuulemma ohjata yhden äänteen puuttumisen vuoksi ja koska puhe on muuten ikätasoista ja selkeää. Nyt sitten päristelemme kotona. Tai näin alkuun pädistelemme, odava odava.

Muuta mukavaa: 

Eräällä kalareissulla Touko halusi kokeilla mato-onkea ihan itse. Hyvin se sujuikin, tosin onki ei ollut sekuntiakaan paikoillaan, koska Toukon mielestä parasta oli heilutella vapaa edestakaisin. Siinä sitten Liina sylissä (muut olivat veneessä) kiskoin vähän väliä siimaa irti milloin mistäkin kaislasta tai puusta. Seuraavalla kerralla Toukolle annetaan koukuton onki. 


Saimme iskän kotoa lainaan pari aikuisten polkupyörää sekä pyörään sopivan istuimen. Touko on polleana istunut pyörän kyydissä matkan jos toisenkin (kaikilla kovilla jätkillä on kukkakuvioitu kypärä). :)


Heinäkuun viimeisenä päivänä kävin Ainon, Einon ja Liinan kanssa Urpon ja Turpon kesäkodissa täällä Keuruulla. Sulo ja Touko jäivät kotiin, koska maskotit ja isot hahmot eivät ole oikein heidän mieleen. Nallehahmot kävivät tervehtimässä lapsia päivän aikana useaan otteeseen ja talossa oli hurjasti kivaa tekemistä ja ohjelmaa niin isoille kuin pienillekin lapsille (mm. miniponin vierailu ja kaikenlaisten asusteiden pukemista, niistä piti tietenkin ottaa kauhea kasa kuvia :D).


Mitäs muuta? Lapset ovat tehneet lisää superhienoja lego-rakennelmia (kuvissa Sulon aikaansaannoksia). Iskä kävi viikonloppuna poikien kanssa katsomassa ralliautoja (Neste Ralli, you know). Aino on oppinut kesän aikana lukemaan ja hän odottaa jo kovasti koulun alkamista. Sulo pelkää edelleen ukkosta, onneksi ukkonen on kiertänyt meidät useimmiten aika kaukaa tänä kesänä. Touko puhuu jo ihan kunnon lauseita, on (jälleen kerran) ihan käsittämätöntä, kuinka nopeasti puhe kehittyykään, keväällä hän sanoi vain yksittäisiä sanoja. Lisäksi hän on kesän aikana oppinut tunnistamaan vessahädän eikä hänen ole tarvinnut käyttää vaippaa kotona päiväsaikaan. Tässäkin esimerkin voima on ollut uskomaton, Toukon on ollut ihan pakko päästä "nyt pissitään kaikki terassilta nurmikolle"-jengiin mukaan. 



Ensimmäinen arkipäivä on nyt siis takana, ihan hyvin meni (jee, hyvä me). Eiköhän tästä selvitä, minä pääsen kuitenkin aika helpolla. Tosin, sen lisäksi, että unirytmi pitäisi saada käännettyä, pitäisi päästä eroon jäätelö-ja herkkuövereistä. Siis koko kesä ollaan syöty ihan tosi tosi paljon jäätelöä, kyllä lentäisi hammaslääkärit selälleen jos tietäisivät, kuinka paljon (ja usein) jätskiä, karkkia ja suklaata lapsetkin ovat tänä kesänä syöneet. Onneksi eivät saa tietää, en kerro. Kiemurtelen vain itsekseni piinaavissa omantunnontuskissa ja lupaan itselleni, että kyllä meillä se karkkipäivä vielä joku päivä otetaan käyttöön. Vielä on kuitenkin kesää jäljellä. 

Mitä tulee erittäin hiljaiseen blogiin: piristyn tästä kyllä. Ihan vaan jo pelkästään sen takia, että mies äsken ennen kuin kävi nukkumaan kysäisi, että saanko tekstin julkaistua aamuksi. Haha, en kestä. No, vaikka tässä on tullut pidettyä vähän puolivahingossa lomaa täältäkin, on kaikenlaisia juttuja taas mielessä.

Joko te olette kesälomanne viettäneet? :)

2 kommenttia:

  1. Meillä alkaa arki ens maanantaina,ku mies lähtee 6.n viikon jälkeen taas töihin. Oikeastaan ihan kivaki,alkaa lapsetki olla lomailuun ja löhöilyyn väsyneitä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä jossain vaiheessa alkaa haikailla arkirutiinien perään, ehkä siinä kohtaa on lomaillut sitten tarpeeksi! :)

      Poista