sunnuntai 30. elokuuta 2015

Lauantai

Hei minähän olen ihan tyystin unohtanut kertoa, miten Sulon kerhon aloitus meni! Apua. Meidän lapset käyvät siis seurakunnan päiväkerhossa kerran viikossa, Eino käy vielä tämän vuoden kerhossa kotoa, ensi vuonna hän menee sinne eskarilaisten (kääk) mukana. Kerho on jokaisen lapsen kohdalla ollut ensimmäinen lasten ihan oma harrastus, mihin he menevät itsekseen. Kerho on tarkoitettu yli 3-vuotiaille ja koska Sulo täytti kolme vasta viime talvena, aloitti hän kerhossa tänä syksynä.

Jännitin kerhon alkua aika paljon, koska Sulosta ei ikinä tiedä. Jos hän päättää, että hän ei sinne mene, hän ei mene ja sillä sipuli. Ainon kanssa kerhon aloitus meni aikanaan ihan ok, vähän hän oli parilla ensimmäisellä kerralla ollut hiljainen, mutta sittemmin tykkäsi kerhossa käymisestä ihan hirveästi. Einon kanssa aloitusta lykättiin puolella vuodella, hän ei vain halunnut mennä. Pari kertaa kokeiltiin, mutta sitten päätettiin suosiolla odottaa. Ja se oli hyvä ratkaisu, muutaman kuukauden päästä hän jäi kerhoon kuin vanha tekijä. Alkukankeuden jälkeen kerhosta on tullut viikon kohokohta.

Sulon kohdalla jännitin turhaan. En ehtinyt hänelle edes tossuja laittamaan, kun hän oli jo kaivamassa lelulaatikoita muiden lasten kanssa. Jälleen kerran täytyy ihmetellä, että kuinka käsittämättömän erilaisia lapset ovatkaan. Ja hyvä niin tietenkin, ei sillä, mutta hassua se välillä on. 


Mutta sitten siihen lauantaihin, mistä ei tosin ole ihan hirvittävästi kerrottavaa, koska olimme suurimman osan päivästä mieheni isän puolen suvun sukukokoontumisessa. :)

Aamulla heräilimme seitsemän jälkeen, hitaasti. Erittäin hitaasti. Aloin tekemään aamupalaakin vasta joskus ennen yhdeksää, sitä ennen höpöteltiin ja pötköteltiin, minä syötin ja puin Liinan ja lapset katsoivat ohjelmia. Iskä tuli karhumetsältä yhdeksän jälkeen. Aamupalan jälkeen vähän siivoiltiin, minä kirjoitin blogia. Sitten keräilimme kamppeet valmiiksi ja pakkasimme koko porukan autoon. Sukukokouksessa olimme kahdentoista jälkeen. Päivä meni siellä hengaillessa, syötiin, käytiin saunassa ja paljussa. Kotona olimme puoli kymmenen aikaan, lapset nukahtivat autoon. Liina oli vielä hetken hereillä, kunnes nukahti tissille. Itse kävin nukkumaan ennen puolta yötä, iskä kuorsasi jo siinä vaiheessa.

Ihanan aurinkoinen päivä oli, lapset olivat ihan poikki pitkän päivän jälkeen. Eino ja minä kävimme järvessäkin uimassa, saas nähdä oliko tämän kesän viimeinen järvi-pulahdus. ;)  

2 kommenttia:

  1. Lapset on tosiaan erilaisia kerhojen alkaessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, olen niiiin onnellinen, että ovat kerhoon loppupeleistä kuitenkin jääneet, ovat niin kovasti sitä sittemmin tykänneet. :)

      Poista