maanantai 7. maaliskuuta 2016

Keväistä

Kevätkevätkevätkevätkevät - tsiwauwa! Ajattelin jo, etten yhtään viitsi fiilistellä, ainakaan vielä. Mutta sieltä se tulla vyöryää, kevät. Yhtäkkiä vaihtui maaliskuu, kohta on maaliskuun ensimmäinen viikonloppu, sitten Liinan synttärit, ihan kohta pääsiäinen ja siis mitä hitsiä, huhtikuu?! Ja huhtikuu on niin lähellä toukokuuta, että oikein hirvittää. Missä se stoppi-nappula oikein olikaan?

Keväisen kuravelli-kurahousu-kumisaapas-rumbankin jaksaa paljon paremmin (verrattuna syksyn rumbaan) kun tietää, mihin se johtaa: siihen, että saa sulloa kaapit ja varastot täyteen luistimia, monoja, Kuomia, lapasia ja kaikkea sellaista talvisälää, mikä juuri nyt tukkii meidän talon sisäänkäynnit. 

Sitä odotellessa voi tuijotella keväisen valon paljastamia JÄÄTÄVIÄ roiske-räkä-sormenjälki-ruoka-kahvi-ym-taideteoksia keittiön kaapeissa ja laatikoissa sekä ikkunoissa. 

Mutta silti, ihana kevät. Valoisammat aamut, valoisammat illat, sisustusvimma ynnä muu keväinen. Ihan parasta. 

Talvilomaviikko oli ja meni. Hiihdettiin. Luisteltiin. Lapset yökyläilivät. Nukuttiin pitkään. Viimeisteltiin väliseinää. Siivottiin (siivosin). Aika perussettiä siis.

Tuo valon määrä on muuten oikeasti aika ihmeellinen juttu: pimeän talven jälkeen sitä ei oikeasti edes ymmärrä, että edessä on aika, jolloin sekä päivät että yöt ovat valoisia. Ihan samalla tavalla asiaa ihmettelee loppukesästä: miten sitä oikein jaksaa taas sitä aamusta iltaan kestävää pimeyttä? Nyt se pimeän aika alkaa olla taas selätetty ja hengissä ollaan! Jes. Hyvä me. Meillä valo oikein tulvii isoista ikkunoista olohuoneeseen ja keittiöön. Miten ihanan raikasta, ah. <3

Minun sisustusvimmaa ei helpota ainakaan se, että väliseinä on nyt tapetoitu. Lipasto vai hylly, hylly, lipasto, lipasto, hylly, ounou, vaikka ja mitähän sitä voisi taas. Huoh. Kun olohuone ja meidän makkari on aiemmin ollut yhtä yhtenäistä tilaa, on aika hassua katsella olohuonetta makuuhuoneen oviaukon läpi.




Huolimatta siitä, että tänään satoi räntää eikä aurinko ole liiaksi näyttäytynyt, kevät tekee tuloaan. :)

Ps. Meidän pienin hiihtäjä, Sulo 4v., jaksoi hiihtää hienosti kaksi kilometriä. Minusta ihan hyvin ensikertalaiseksi. <3



  



4 kommenttia:

  1. Tapettivalinnat on kyllä osuneet aivan kohdalleen 👍🏻 Ja teillä kyllä näyttääkin jo ihan keväiseltä. 😍

    VastaaPoista
  2. Moikka. Ihana blogi siulla, jään seuraamaan innolla mitä kirjoittelet ☺

    VastaaPoista